sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kunkkujen kesäloma

Ompa onni että mien syntyny ruottin kuninkaan perheeseen.
Ei ainoastaan sillä etten mie ossaa ruottia juuri lainkaan vaan sillä,  ko oishan se nyt jo vähän häirittevvää. 
Niinku mihin tahansa kunkkuperheeseen mulijahtaminen. 

Ensteksikki lapsena joutuis leikkiin köyhälistön jäseniä, ko prinsessaleikit ois silkkaa ajanhukkaa. 

Aina pukis jonku juuttisäkin päälle ja sipsuttelis iliman kenkiä keppi käjessä ja huutelis ' voi minua raukkaa'. 
ja sois vanahemmista sitten tosi söpöä ja ne sanoin että siinä se
 meijän perheen pikku-kerjäläinen on. 

Sitten ei ikinä sais änkätä sammaan konneeseen vanahempien kans sen takia jos se kone tippuu alas,ni pitäs jonku perillisen jäähä henkiin ja juhulia vanhemman kuolemaa tulemalla valtion esimieheksi. Siinä joutuu pikku-Martti ja pikku-Sirpa yksin matkustavien lasten joukkoon , lentokentällä ravistetaan kampaus pilalle ja sanotaan että nähhään määränpäässä. Mikä on tietenki salanen. Yhtään et taaskaan tiiä ettei jää juoruttavvaa.

Non,i ja ne edustustehtävät. Entä jos ei yhtään huvittas mennä mihinkään ihimisten ilimoile vilikuttaan käsi suorana, ni pakko! Sut on luvattu sinne. 

Hirviä rapula,vatta löysänä,hellun kans ollu justiin riita puhelimessa,karseet kuukautiskivut,kaikin puolin huonovointinen ja pahala päälä,ni sielä sitten pitäs hymmyillä ja pietellä vieraitten lapsia sylisä. Yäk !

Vaatekaappi ois tietenki umpitukosa niitä hiien rinsessamekkoja. Mee sinne sitten ettiin kolitseja jalakaan ja jotaki yöpaitulia,  ni ei tuu juuri ajankaan kans mittään. 

Niillä vaatteilla on varmaan isompi huone ko mulla talo. 
Nehä pitäs viivakoodata kaikki, jos sattuu että jotain tiettyä mekkoa tarvii näyttää jossaki , taas, vaikka sois ollu jo kerran päällä. Ettiä täräyttäis sen kätevästi tietokoneen scanneri-ohojelmalla. Kas tuolla, hylly 97 rivi 102 lokero 58. Heleppoa!

Ommaa rauhaa ei tietenkään ois ikinä, aina kaikki tietäis misä sie olet ja ne kuvais sinua.

 Siksi pittää naama olla hengarin nielleenä kokoajan,kokoajan! 

Toki kotonaan saa olla rauhassa, niitten tuhansien turvakameroitten keskellä ja palevelijoitten piirittämänä puhelin- sekä medialaitteitten piippauksen soidessa ilosesti taustalla.

Ompa onni että oon vaan oman elämäni rinsessa ryysynen. Nih !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti