keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Velipojat, ah bon!

Ollaan automatkalla pikkuvelijen kanssa , matkan tekoa n.130km edessä. 

velipoika: Otaks purukumin ? 
mie: Joo, toki 
velipoika: sSn aika ärmäkkää. 

Mie tietenki kuvittelin,että jottain chilisalamiakkipurkkaa,että jee tänne,hyvvää. 

Se sitten ojensi semmosen purkkalaatan. 

velipoika: Otaks kokonaisen? 
mie: Tyhymä kysymys, tietenki. 

Tää ois muka aikunen. 

Tää alako jauhaan sitä. 

mie: Oos tää nikotiinipurkkaa mallia salamiakki ? 
velipoika: On *tihiihii* * kyyläys* Onko hyvvää ? 
mie: On .. *ei tää niin paha..eiku hetkinen..ei pysty ottaan henkeä sissäänpäin suunkautta* 

mie: Tuota, tää o aika kauheeta. 
velipoika: Joo son 4 mg, sillä mie ruukaan itte ottaa aina vaan puolikkaan. 
mie: Yritäks tappaa minut tällä myrkyllä.
velipoika: *tihiihiiii* Sylykäse pois. 
mie: En ! 

Sisukasta jäykyttämistä. 
Naama aika peruslukemilla. 
Velipoikaa hymyilyttää ko ois saanu hengarin suuhun. 

Jäykytys hilijennee, alakaa kuuluun kakomista. 

velipoika: Sylykäse se pois vaan.
mie: En !
velipoika: No mikä sulla on. 
mie: Ei uskalla puhaltaa ilimaa ulos ko tuntuu että tulis pikkusen matkaa oksennus. 
Kurkussa tuntuu kauhia karvapallo,niinko pöllönoksennus,ei..nyt se käy kipiämpää, aivanko joku ois iskeny teräsharijan kurkunpäähän, tää o iha hirvee, hyi helevetti häpeä mitä myrkkyä. 

Velipoika ei tajua lopettaa nauramista 

40km menty.. tää luovuttais..tää otti sen purkan suusta ja nojas aika riskisti taaksepäin.puuskh 

mie: Aika rankka purkka, 

Velipoika se vaan jaksaa nauraa..Ootappa ! Nih !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti