Käväsin erräällä viinisivulla lukkeen miten maallikko arvostellee viiniä.
Tässä ote : " pitkä jälkimaku sikareineen ja nahkahousuineen hyökkää kielelle tanniinien kuivatessa suun jokaisen ontelon miltei hiekkapaperiksi " . Että mitä ne nahkahousut teki ?
Ne siis tullee sen sikarin kansa suuhun ja ruppee aerobiccaamaan..kö? Tää alakaa kohta olleen ihan hallusa.
Kaveri pääsi kerran myös arvostelleen viinejä.
Opettaja sano heti kärkeen ettei vääriä vastauksia olekkaan.
No mun kaveri oli sitten todennut, että joku viini maistu ihan vedeltä. Väärin !
Ei nuin voi sanoa. Vesi ei mastu miltään, oli opettaja paahtanut. Muttako... Ei !
Oon mie joskus sellaillu Alakosta saatuja katalookeja misä o ammattisanastoa per juoma. Viini voi olla myös villasukkamainen ! Mistä sitä tietää josei ole joskus ollu seittemänvelijeksen-langasta valamistetun tuotteen mehut suusa. Sama kait tuo mitä sitä imeskellee..joillakiha o se turvarätti.
Mie tuosa velipojan kansa joskus vuonna miekka ja kilipi mietittiin iha omia viiniarvosteluja.. se meni näin:
maku on sininen,pyöreähkö, mutta silti neliömäinen.
Tätä pystyy kaverit soveltaan mihin vain, vaikka jeegermaisterisnapsiin. Nih !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti